maanantai 27.5.2019 | 11:09
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Huumeita käyttänyt Mikko sanoo, että mitä enemmän annokset nousivat, sitä vähemmän hän pelkäsi kuolemaa

Maria Store Kokkola-lehti+
Ke 6.3.2019 klo 20:00

Mikko (nimi muutettu), 33, on ollut nyt kaksi vuotta kuivilla. Takana on useampi vuosi päihteidenkäyttöä, lääkkeitä ja huumeita.

Mikko löysi alkoholin yläkouluikäisenä ja amfetamiinin kuusitoistavuotiaana.

– Lapsuus oli omanlaisensa. Vanhemmilla ei ollut helppoa keskenään ja se heijastui meihin lapsiin. Jouduimme näkemään heidän tappelua, joka oli joskus väkivaltaista. Väkivalta kohdistui myös minuun, kun sanoin isälle vastaan ja hän ei siitä tykännyt. Tappelimme paljon, suullisesti ja fyysisesti.

Huumeiden avulla hän sai rauhan.

– En tuntenut tuskaa.

Vanhemmat erosivat ja lapset jäivät äidilleen asumaan. Huumeiden käyttö jatkui pikavippien avittamana.

Pikkupaikkakunnalla kasvanut Mikko sai ostettua huumeita helposti. Jopa yllättävän helposti, ajatellen, että nettiä huumekauppaan ei vielä silloin käytetty.

Lukiosta valmistuttuaan Mikko muutti Ouluun, jossa ”maailma aukesi”.

– Siellä sai kaikkia aineita helposti. Se oli villiä aikaa. Meillä oli siellä oma porukka, päähän potkittuja nuoria.

Mikko käytti lääkkeitä, opiodeja, masennuslääkkeitä, rauhoittavia ...

– Kaikkea mahdollista on tullut käytettyä. Piikkiä en käyttänyt, sillä vihasin neuloja.

Terveydenhuollosta ei haettu apua, vaikka läheltä piti -tilanteita oli.

– Avun hakemista vältettiin viimeiseen asti poliisimerkinnän pelossa, sillä silloin kaikki olisi ohi. Asunnon ja työpaikan hankkiminen olisi vaikeutunut. Meillä oli oksetusjuurta ja lääkehiiltä, joita käytettiin, jos tuntui että tuli yliannostus. Hoidimme itse itseämme.

Pikkuhiljaa ympäriltä alkoi kadota kavereita. Eräs porukasta pahoinpideltiin huumekaupan yhteydessä niin pahasti, että seurauksena oli aivovaurio.

– Sen jälkeen hän ei ollut entisensä. Silloin tajusin ekan kerran, että en halua tätä lopun elämääni. Sama tilanne voisi osua omalle kohdalleni milloin tahansa.

Myöhemmin yksi kavereista hukkui ollessaan päissään kalareissulla. Toinen ei enää herännyt yliannostuksen aiheuttamasta koomasta.

Kun päihteistä puhdas kaveri oli muuttamassa Kokkolaan opiskelemaan päätti Mikko lähteä mukaan. Kaverukset hommasivat kämpän ja opiskelivat ammattikorkeakoulussa. Mikko valmistui tradenomiksi.

Huumeiden, amfetamiinin ja pilven, käyttö ei kuitenkaan heti loppunut. Vaikka Mikko oli päässyt pois tutuista ympyröistä, löytyi uudesta kaupungista tarvittavat yhteydet.

– Opiskelujen loppuvaiheessa aloin kuitenkin tietoisesti vähentämään huumeiden käyttöä. Se oli helpompaa, kun ympärillä ei ollut tuttu porukka, eikä kotona lojunut pöydällä lääkeliuskoja.

– Huomasin mikä vaikutus käytön vähentämisellä oli, voin paremmin ja ei tullut enää niitä laskuja, jolloin olin ihan rikki.

Yksi syy käytön vähentämiseen oli rakkaus. Mikko löysi naisystävän, joka näytti, että elämässä on muitakin ilon aiheita kuin huumeet.

Eräänä päivänä Mikko otti jääkaapistaan viimeisen amfetamiiniannoksen. Hänellä oli tapana laittaa sitä kahviin.

– Muistan sen hetken. Yleensä olisin hakenut lisää, mutta nyt en tehnyt sitä.

Mikko selvisi huumeiden käytöstä hengissä, mutta jäljet se on jättänyt. Hän kärsii kroonisista eturauhasongelmista ja muistihäiriöstä.

– Joskus täytyy hakea ihan läheistenkin ihmisten nimiä. Kiitollinen olen siitä, että olen tässä ja nautin elämästä sekä rakkaista ihmisistä.

Hän tietää, että päihteitä käyttävien ympärillä ihmetellään, että miksi he eivät vain ota itsestään niskasta kiinni ja lopeta.

– Itse en nähnyt tulevaisuutta. En ajatellut muuta kuin, että mistä saan seuraavan fiksin, sillä sitten oli taas hyvä olla. Jos ympärillä ei ole ketään joka välittää, ei ole työtä tai opintoja, ja siitä subun puolikkaasta saa hyvän olon, niin sitä on vaikea olla ottamatta.

Hän sanoo, että mitä enemmän annokset nousivat, sitä vähemmän hän pelkäsi kuolemaa.

– Monesti pysäytti ajatus siitä, että miten äiti joutui tuntemaan epäonnistuneensa, vaikka eihän tilanteeni ollut millään lailla hänen, tai kenenkään muunkaan, syytä. Se ajatus tuntui silti pahalta.

Mikko sanoo pienestä asti tunteneensa olevan yksin. Hän tiesi, että jos ajautuu ongelmiin, täytyy hänen myös sieltä yksin selvitä pois.

– Huumeista pääsin irti, koska se halu lähti itsestäni. Joskus olen kokenut syyllisyyttä siitä, että en voinut auttaa kavereitani. Mutta ei muita voi vetää pelastusrenkaalla perässä.

Mikolla on kova halu auttaa muita päihteiden kanssa taistelevia ihmisiä.

– Tiedän mitä se on. Jos jollekin osaisin johonkin väliin sanoa sen oikean asian ... Se olisi iso juttu.

Hän pyrkii opiskelemaan sosionomiksi ja parhaillaan hän on työkokeilussa sosiaalialalla.

Vaikka Mikko ei kulje ei enää samoissa piireissä, tietää hän mitä sinne kuuluu. Huumeiden käyttö on räjähtänyt Kokkolassa käsiin.

– Netti ja älylaitteet ovat helpottaneet kaupantekoa. Nuoret tytöt ja pojat tietävät, miten kauppaa voi tehdä peittämällä jäljet niin, ettei poliisikaan saa kiinni.

Mikon mielestä huumekauppa on nykyään hänen nuoruusaikojaan vaarallisempaa. Nettikaupassa voidaan ostaa tuntemattomia aineita tuntemattomilta ihmisiltä.

Vanhempia hän ohjeistaa luomaan kotona sellaisen ilmapiirin, että lapsi voi tuntea pystyvänsä kertomaan mitä vain.

– Ilman pelkoa, että tulee turpaan tai hänelle huudetaan. Jos vanhemmat ovat läheisiä lapsensa kanssa, huomaavat he kyllä jos jotain on tekeillä.

”En ajatellut muuta kuin, että mistä saan seuraavan fiksin, sillä sitten oli taas hyvä olla.

”Huumeista pääsin irti, koska se halu lähti itsestäni. Joskus olen kokenut syyllisyyttä siitä, että en voinut auttaa kavereitani.

Porinatuvalla ovet ovat auki

Café Backstagella ovet ovat avoinna joka maanantai ja torstai kello 13-15.

– Ovet ovat avoinna kaikille, kertoo vapaaehtoistyöntekijä Jouko Kuismin.

Porinatuvassa on tarjolla ruokaa ja juomaa vertaistuen ja ammattiavun lisäksi.

– Monelle tällainen pieni lepohetki voi olla iso asia. Syöminen voi unohtua muiden asioiden keskellä, ei ruokaan välttämättä ole oikein rahaakaan.

Porinatuvan pöydissä istuu yleensä kolme-neljäkymmentä henkeä. Kuismin näkee joukossa nuorehkoakin väkeä.

– Ihmisiä joilla olisi elämä monella tapaa vielä edessä.

Backstagen Porinatuvalta saa vertaistukea vapaaehtoisilta ja apua ammattilaisilta. Maanantaina Backstagella järjestettiin Ilta päihteisiin kuolleiden muistolle.

Illan tarkoituksena oli nostaa esille läheisten oikeus suruun läheisen menettämisen johdosta. Päihdekuolemat ovat yleisiä ja aiheuttavat perheelle ja läheisille suurta surua ja murhetta, jota voi usein olla vaikea ilmaista.

Ilta päihteisiin kuolleiden muistolle -tilaisuutta ovat toivoneet erityisesti nuoret aikuiset, joiden ympäriltä läheisiä on kuollut päihteisiin.

#