perjantai 26.4.2019 | 12:58
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Rakennetyöttömyys iskenyt jo yli puoleen työttömistä, koulutus ja kova sinni auttavat työn syrjään kiinni – työttömät kertovat kokemuksistaan videolla

Kokkola-lehti+
Ke 10.4.2019 klo 12:00 [päivitetty ke 12:58]

Outi Airola

Kokkolan Työttömien yhdistyksen tiloissa on tavallinen perjantai. Yksi huoneellinen ihmisiä jonottaa ilmaisjakeluruokaa jo puoli yhdeltätoista, vaikka jakelu alkaa vastaa puolen tunnin kuluttua. Juttu ei juuri odotushuoneessa luista ja siihenkin on omat syynsä: jonottamassa on hiljaisia eläkeläisiä ja maahanmuuttajaäitejä, joilla ei ole yhteistä kieltä. Kukaan ei halua kuvaan eikä haastatteluun, miksi haluaisikaan? Kukapa haluaisi kertoa, että elämäntilanne on siinä jamassa, että ilmainen ruoka on ehdoton edellytys.

Ruokaa on jakamassa Kirsi-Maria Seppälä. Hänelle pitkään jatkunut työttömyys on tuttuakin tutumpi juttu.

– Kyllä tässä on semmoinen kahdenkymmenen vuoden kokemus työttömyydestä, laskeskelee Kirsi-Maria.

Kun on pitkään työttömänä, työpaikan saanti on entistä vaikeampaa?

– Pitää oikein hyvin paikkansa! sanoo Seppälä.

Monin paikoin maata on jo työvoimapula – tai ainakin eletään käytännössä täystyöllisyydessä. Silti rakennetyöttömyys eli työttömyyden kova ydin paisuu.

– Kymmenen vuotta sitten oli yhtä hyvä työllisyystilanne, mutta rakennetyöttömien määrä oli paljon pienempi. Tämä on huolestuttava kehitys, sanoo Kokkolan kaupungin työllisyyspäällikkö Ilkka Rintala.

Etenkin Rannikko-Pohjanmaalla työttömyysluvut ovat painuneet parin-kolmen prosentin pintaan, seitsemän prosentin työttömyys on jo tavallinen luku. Silti kortistoon on jäänyt tuhatpäinen joukko työttömiä, joka ei liikahda mihinkään.

– Työpaikat menevät pääosin työpaikan vaihtajille. Ne, jotka ovat olleet työttömänä pitkään ja toisaalta nuoret, joiden ansioluettelo on tyhjä, eivät työllisty.

Sijaisuuksia sentään välillä irtoaa. Sellaiseen on päässyt käsiksi Merja Jokela, jolla tällä haavaa on työttömyyttä taustallaan seitsemän kuukautta. Hän pääsi tuuraamaan työttömien tuvan keittäjää nyt muutamaksi viikoksi.

– Kyllä se työttömyys on niin tuttu juttu. Jos palkkatukea saa, pääsee aina vähäksi aikaa jonnekin. Mutta nytkään en ole vielä oikeutettu palkkatukeen, kertoo Jokela.

Rakennetyöttömyyden taustalla on osaamisen ja koulutuksen puutetta, monesti myös palkkatuen puutetta.

– Tässä tilanteessa pitäisi palkkatukea resurssoida enemmän ja käyttää nykyistä joustavammin. Se on kuitenkin paras tapa saada ihmiset suoraan työhön, sanoo Rintala.

Rakennetyöttömyys on kasvanut kymmenen vuoden takaisesta noin 50 prosentista jo yli 60 prosenttiin Kokkolassakin. Tämä tarkoittaa sitä, että joka toinen työtön on ollut työttömänä pitkään. Koko maassa rakennetyöttömiä lasketaan olevan jo 155 000.

Kirsi-Maria Seppälä kyllästyi lopulta työttömyyteen ja lähti koulutukseen. Nyt hän toimii Kokkolan Työttömien yhdistyksessä autolähettinä. Hän hakee päivittäistavarakaupoista ylijäämäruokaa ja jakaa sitä tarvitseville.

– Koulutuksesta oli hyötyä, nyt pystyn hyödyntämään sitä tässä työssä. Olen erittäin kiitollinen siitä, että työllistyin.

Hän tietää, että moni lannistuu, kun työpaikan ovi ei aukea, vaan pysyy vuodesta toiseen kiinni. Pitkäaikaistyötön tarvitsee lujaa luonnetta, joka Kirsi-Marialtakin vihdoin löytyi.

– Semmoista vahvaa perisuomalaista periksiantamattomuutta tarvitaan. Se oli se keino omallakin kohdalla, sanoo Seppälä.

”Semmoista vahvaa perisuomalaista periksiantamattomuutta tarvitaan. Se oli se keino omallakin kohdalla.

”Jos palkkatukea saa, pääsee aina vähäksi aikaa jonnekin.

#