maanantai 27.5.2019 | 10:18
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Metsästä vastapainoa tutkijan työlle – THL:n tutkijana työskentelevä Heini Wennman tavoittelee SM-mitalia suunnistuksessa

Maria Store Kokkola-lehti+
Ke 15.5.2019 klo 15:00

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkijana työskentelevä kokkolalaislähtöinen Heini Wennman yhdistää työnsä tavoitteelliseen urheiluun.

Liikuntatieteen maisteri ja filosofian tohtori aloitti suunnistusuransa kruunupyyläisseura OK Botniassa ja edustaa nykyään oululaista SK Pohjantähteä.

Taskussaan hänellä on esimerkiksi nuorten MM-viestikulta ja -pronssi, hopea keskimatkalta. Kaapissa on myös useita SM-mitaleja.

Tällekin kaudelle Wennman on lähtenyt korkeat tavoitteet mielessä.

– Mitalinkiilto silmissä lähden keskimatkan SM-kisoihin tämän kuun lopulla. Tiedän, että se on erittäin kova tavoite, sillä suunnistuksen taso Suomen naisten parissa on erittäin laaja. Olen kuitenkin nähnyt merkkejä siitä, että mitali olisi mahdollinen, joten miksi en lähtisi sitä tavoittelemaan, hän toteaa.

Venlojen viestissä Wennman on joukkueineen ollut lähellä voittoa useamman kerran. Suurviesti on myös yksi tämän kauden päätavoitteista.

– On hienoa, että saan olla mukana joukkueessa, jossa on maajoukkuetason urheilijoita ja, että en ole siellä täytejuoksija vaan osa hyvää joukkuesuoritusta.

Kevätkaudella Wennman kisaa lähes joka viikonloppu. Työn ja tavoitteellisen urheilun yhdistäminen sujuu Wennmanin mukaan hyvin, kun kyseessä on vain kaksi palikkaa.

– Jos palikoita olisi enemmän, menisi homma liian haastavaksi. Suunnistaminen antaa hyvää vastapainoa toimistotyölle.

Hän tekee täysipäiväistä työtä. Ainakin kahtena päivänä Lahdessa asuva Wennman astuu junaan ja matkustaa työskentelemään Helsingin toimistolle. Muina päivinä hän tekee etätyötä kotoa käsin.

Hän tekee itselleen usein viikko-ohjelman, jossa pyrkii pitäytymään, mutta sallii myös jouston.

– Ennakkosuunnittelu mahdollistaa ja helpottaa liikkumista. Liikkeelle tulee lähdettyä helpommin, kun se on ennalta suunniteltu sen sijaan, että menisi fiiliksen mukaan.

Toisaalta aikatauluun ei voi täysin lukkiintua ja joustoa täytyy löytyä, kun tavoitteellisen urheilun yhdistää täysipäiväiseen työhön.

Wennman uskoo, että viikko-ohjelman tekemisestä on hyötyä myös terveysliikkujille. Se on hänen mielestään hyvä keino, jos haluaa lisätä liikkumista omassa arjessaan.

– Valmista ohjelmaa en käyttäisi, vaan lähtisin tutkimaan missä omassa arjessa ovat ne mahdollisuudet liikkua. Mikä sopii itselle ja omaan rytmiin?

Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteitä opiskellutta Wennmania on aina kiinnostanut liikunta ja sen terveysvaikutukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle hän päätyi töihin valmistuttuaan maisteriksi.

– Sinne haettiin tohtoriopiskelijaa tutkimaan liikunnan ja unen yhdysvaikutusta sydänterveydelle. Se kuulosti heti mielenkiintoiselta.

Pari vuotta sitten hyväksytyssä väitöskirjassaan Wennman toteaa, että liikunnan ja unen vuoropuhelulla on tärkeä rooli sydän- ja verisuoniterveydessä.

Tutkimusaineistosta selvisi, että vähäinen liikunta, runsas ruudun äärellä istuminen ja vähäinen tai riittämättömäksi koettu uni lisäsivät riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin seuraavan kymmenen vuoden sisällä.

Parhaillaan Wennman työskentelee 2017 toteutetun väestön terveysseurantatutkimuksen parissa. FinTerveys-tutkimuksessa fyysistä aktiivisuutta mitattiin liikemittarin avulla seitsemän päivän ajan ympäri vuorokauden.

Normaalina työpäivänä hän kirjoittaa artikkeleita, tekee tilastoanalyysiä, pyörittelee dataa ja kirjoittaa tuloksia auki.

– Tärkeää on myös perehtyä siihen, mitä muut alalla tekevät, joten luen paljon muiden kirjoittamia artikkeleita.

Kuten kuka tahansa muukin päätetyötä tekevä, myös Wennman jumittuu välillä istumaan samaan asentoon työpöytänsä ääreen. Sitä hän pyrkii välttämään nostamalla sähköpöydän ylös ja työskentelemällä seisten, vaihtamalla satulatuoliin tai jumppapalloon sekä tekemällä taukojumppaa.

– Tärkeää on myös lähteä lounaalla ja kahvitauolla pois pöydän äärestä.

Istumista tutkitaan THL:n tänä vuonna päättyvässä projektissa. Siinä pyritään ottamaan selvää esimerkiksi kuinka pysyvä elämäntapa istumisesta voi tulla.

Istuminen tappaa, luetaan lööppiotsikoista, mutta Wennman ei olisi siitä niin varma.

– En usko, että asia on ihan niin mustavalkoinen.

”Ennakko-suunnittelu mahdollistaa ja helpottaa liikkumista.

Työikäiset naiset ovat miehiä fyysisesti aktiivisempia

Naiset ovat fyysisesti aktiivisempia kuin miehet 65. ikävuoteen asti. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä ei ole sukupuolten välisiä eroja fyysisessä aktiivisuudessa.

Tulokset selviävät FinTerveys 2017 -tutkimuksesta, jossa mitattiin vuorokauden kokonaisaktiivisuutta.

Tutkimuksessa fyysistä aktiivisuutta mitattiin liikemittarilla, jota käytettiin ranteessa seitsemän vuorokauden ajan päivin ja öin.

– Tuloksia voi osin selittää se, että tässä tutkimuksessa käytettiin ranteessa pidettyä liikemittaria, joka esimerkiksi monissa kotiaskareissa kerryttää aktiivisuutta toisin kuin vyötäröllä pidettävä mittari. Tutkimusten mukaan naiset tekevät keskimäärin miehiä enemmän kotiaskareita, kertoo tutkija Heini Wennman.

Tutkimuksesta selvisi myös, että yli 65-vuotiaiden fyysinen aktiivisuus lähti laskuun aamupäivän jälkeen kun alle 65-vuotiailla aktiivisuus lisääntyi aamun tuntien aikana ja pysyi yllä myöhäisiltapäivään asti.

– Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää erilaisten liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistämistoimien kohdentamisessa esimerkiksi eri ikäryhmille. Jatkotutkimuksissa tarvitsee kuitenkin syventyä tarkemmin rannemittarilla mitatun vuorokauden aikaisen fyysisen aktiivisuuden laatuun, jotta esimerkiksi sukupuolten välillä havaittuja eroja voidaan ymmärtää paremmin, Wennman toteaa.

#