sunnuntai 18.8.2019 | 16:09
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kokkolalaiskolmikko muistelee Rautatientorin ja Kalahallin hiekkakenttiä – "Se oli kyllä ihmeellinen kenttä, kun toiseen suuntaan oli myötämäki ja toiseen vastamäki"

Martina Store Kokkola-lehti+
Ke 31.7.2019 klo 12:30

Kokkolan keskuskentän nurmi sai alkukeväästä kritiikkiä huonon kuntonsa takia. Vaan on sitä aikaisemminkin pelattu kyseenalaisilla alustoilla.

GBK:ssa 40-luvun lopulla jalkapalloilijanuransa aloittaneet veljekset Roy ja Göran Grahn ja KPV:ssa samaan aikaan pelannut Jukka Peltoniemi ovat pelanneet kaikilla Kokkolan kolmella pääareenalla: Rautatientorin kentällä, Kalahallin kentällä ja viimeisimpänä Keskuskentällä.

Rautatientorin hiekkakenttä toimi pääkenttänä keväisin 1930-luvulta 1960-luvulle saakka. Maalivahtina pääsääntöisesti pelannut Göran Grahn ei muistele hiekkaista alustaa hyvällä:

– Minulla oli hullu ulossyöksy, ja molemmat reidet olivat aina pelin jälkeen melkein vereslihalla, sillä kenttä oli aivan kuin santapaperia. Äiti niitä reisiä sitten paikkaili aina pelien jälkeen. Muutama päivä siinä meni, kunnes reidet olivat taas kunnossa.

– Se oli kyllä ihmeellinen kenttä, kun toiseen suuntaan oli myötämäki ja toiseen vastamäki. En ymmärrä, miten kenttää lainkaan hyväksyttiin sarjapeleihin, Peltoniemi toteaa nauraen.

Sarjapelit alkoivat pääsiäisen tienoilla, ja kenttä oli usein märkä – joskus luminenkin. Pelaajat joutuivatkin ennen pelejä tekemään pieniä ojia kentälle, jotta vesi valuisi pois.

– Siellä oltiin talkoissa. Joskus aurattiin lunta pois ja joskus yritettiin saada vesi valumaan. Olemme monen monta vesipeliä pelanneet tuolla kentällä, Roy Grahn toteaa.

Keskuskenttä rakennettiin vuonna 1935, kun sen alla sijainnut Paskalampi täytettiin maalla. Rakentamisen jälkeen Keskuskentästä tuli kaupungin pääareena.

Keväisin pelattiin kuitenkin edelleen Rautatientorilla, kunnes Kalahallin kenttä valmistui vuonna 1961. Kentän laidalle pystytettiin myös kaksi pukukoppia.

– Niihin mahtui juuri ja juuri 15 henkeä kumpaankin, Göran Grahn toteaa nauraen.

Kalahallin kenttä oli myös hiekkakenttä, mutta muitakin huonoja puolia siinä oli.

– Pallo oli aina Suntissa. Sieltä sitä haettiin isolla, pitkällä kepillä, jonka päässä oli pussi. Siihen aikaan pystyi vähän pelaamaan aikaakin, kun lisäminuutit eivät olleet käytössä, Göran Grahn kertoo pilke silmäkulmassa.

– Vaikka eiväthän tuon ajan pallot lentäneet samalla tavalla kuin nykypäivän pallot. Pallot tehtiin itse remmaamalla nahkaremmalla paksua nahkaa kumin päälle. Välillä remma napsahti omaan päähän, ja sitten oli monta päivää merkki otsassa, Peltoniemi muistelee.

Painava pallo aiheutti ongelmia maalivahdeille, ja Göran Grahn muistelee, kuinka hän monet kerrat joutui vetämään sormensa paikoilleen kesken peliä.

– Ei meillä mitään hanskojakaan ollut. Jos oli kovin märkää, niin silloin tikattiin villahanskat käteen. Muuten pelattiin ihan paljain käsin, Grahn kertoo.

Jos maalivahti sai välillä osumia, niin ei ollut helppoa kenttäpelaajillakaan. Tuohon aikaan ei nimittäin vaihtopelaajia saatu kentälle, vaikka mitä olisi sattunut.

– Kerran juoksin suoraan vastustajan takaraivoon ja nenäni murtui. Siitä vain suoraan Libeckiin, jossa nenä laitettiin paikoilleen kahdella haarukalla, ja ei muuta kuin takaisin kentälle, Peltoniemi muistelee.

– Jos joku loukkasi jalkansa niin, että pystyi vain vähän kävelemään, niin sitten hänet laitettiin laitahyökkääjäksi. Siellä pystyi edes jotain tekemään toisella jalalla, jos pallo sattui tulemaan kohti. KPV:llä oli yksi kaveri, joka aina potki kintuille. En mainitse nimeä, mutta tuolta hän näyttää nykyään, toteaa Roy Grahn nauraen osoittaen samalla Peltoniemeä.

Kun Keskuskenttä oli pelikunnossa, toimi se pääareenana. Siellä kelpasi pelata, kun alla oli nurmi.

– Oli kuin sametilla olisi pelannut. Siellä saimme ensimmäistä kertaa pelata keinovalojen loisteessa, kun lainasimme armeijalta valot. Oli jännää pelata illalla, Roy Grahn muistelee.

– Keskuskentällä olivat kuulemma Saksan armeijan miehetkin pelanneet silloin, kun he olivat kaupungissa, Göran Grahn kertoo.

”Se oli kyllä ihmeellinen kenttä, kun toiseen suuntaan oli myötämäki ja toiseen vastamäki.

Fakta

Rautatientorin kenttä toimi kaupungin pääareenana vuosina 1907-1934

Vuodesta 1935 Keskuskenttä on toiminut pääkenttänä.

Kevätkenttänä käytettiin vuosina 1935-1960 Rautatientorin kenttää, vuodesta 1961-1970 Kalahallin kenttää ja sen jälkeen Santahaan kenttää.

#