sunnuntai 18.8.2019 | 17:06
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Mirka Johanssonin kolumni: Etiikka ja moraali sosiaalityössä

Mirka Johansson Kokkola-lehti+
Ke 14.8.2019 klo 11:00

Ihmisarvoa ei voi määrittää tekojen kautta, sillä jokainen meistä on ihmisenä yhtä arvokas ja tasavertainen suhteessa toisiin ihmisiin. Minä en kategorisoi ihmisiä heidän hyvien tai pahojen tekojensa kautta, sillä uskon, että jokaisella ihmisellä on taito tehdä niin hyvää kuin pahaa.

Paha on yleisinhimillinen ominaisuus, joka on meissä kaikissa, sillä jokaisella meillä on lähtökohtaisesti yhtäläiset mahdollisuudet tehdä sekä hyvää, että pahaa.

Tämä pätee myös jokaiseen sosiaalityöntekijään, jonka ensisijainen tehtävä on aina puolustaa heikommassa asemassa olevaa ihmistä. Kysymys kuuluukin, että millaisen merkityksen me annamme pahalle?

Ajatus siitä, että eettisyyttä painottavassa sosiaalityössä teko ja ihminen erotetaan toisistaan on varmasti joskus haastavaa. Pahaa pyritään ymmärtämään asiana tai ilmiönä. Pahuutta tuskin voidaan poistaa kokonaan, mutta uskon, että sitä on mahdollista vähentää.

Auttamistyössä ei voi olla välttymättä törmäämästä erilaisiin tabuihin, jotka eivät ole sidonnaisia aikaan jota eletään. Monet arvoihin rinnastettavat kysymykset ja valinnat ovat edelleen arkaluonteisia.

Ero kiellettyjen ilmiöiden ja asioiden välille muodostuu kulttuurisesta sidoksesta, moraalin moninaisista ulottuvuuksista sekä arvoihin kätkeytyneistä vahvoista vaikutuksista, joihin yhteiskunnan eri jäsenet ovat kasvaneet kiinni. Näitä moninaisia ulottuvuuksia ei ole helppo alkaa kyseenalaistamaan.

Jo pelkästään vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen on monesti haasteellista arjen eri järjestelmissä. Yksi sosiaalityön haasteellisuuksista onkin, miten nähdä asioiden taakse, jos ihminen ei sitä itse kykene kertomaan?

Epäkohtien ja pahan puheeksi ottaminen johtaa väistämättä siihen, että joudumme ottamaan kantaa asiaan moraalisesti. Samalla puheenvuorolla teemme myös näkyväksi oman moraalisen ja eettisen näkemyksemme asiasta.

Tämä on yksi syy siihen miksi epäkohtia ja pahaa mielestäni usein on vältelty puheenaiheena sosiaalityössä. Uskon myös, että moni ammattilainen pyrkii ratkaisemaan pahan olemassaoloa hyvän kautta, mutta se tekee mielestäni auttamisesta epäselvää ja hidasta.

Auttajan roolissa olevalla tulee olla selkeä kuva omasta arvomaailmastaan ja tavasta suhtautua pahuuteen ja epäkohtiin.

Sosiaalityöntekijän rooli ja vastuu. Uskon, että sosiaalityössä ammattilaisella herää huoli eri tavalla riippuen siitä, minkä kohderyhmän kanssa hän työskentelee. Minulle taas herää suurempi huoli silloin, kun sosiaalityön ammattilainen ei osaa tai kykene kohtaamaan asiakastaan tai kollegaansa arvokkaasti.

Vaientaminen ja vastaamatta jättäminen ovat hyvin yleisiä ensi oireen merkkejä. Onneksi jokaisella meillä on oikeus tehdä muistutus ja valittaa, joko potilasasiamiehelle tai sosiaaliasiamiehelle jos koemme, että meitä ei ole kohdeltu arvokkaasti saati oikeudenmukaisesti.

Ota yhteys potilas- tai sosiaaliasiamieheen silloin kun koet, että olet tullut väärinkohdelluksi tai kun julkinen tai yksityinen puoli ei ole mielestäsi onnistunut sosiaalihuollon palvelun takaamisessa koskien sinun oikeuksiasi.

Sosiaalityöntekijä(kin) on ihminen, ja jokainen meistä on varustettu eritasoisesti etiikalla, moraalilla ja arvokkaan kohtaamisen taidolla. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin oikeus tulla kohdatuksi arvokkaasti, aina! Vai mitä?

Sosiaalityöntekijä, potilasasiamies ja kuvataiteilija

”Auttajan roolissa olevalla tulee olla selkeä kuva omasta arvomaailmastaan ja tavasta suhtautua pahuuteen ja epäkohtiin.

#