maanantai 20.1.2020 | 17:01
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Mirka Johanssonin kolumni: Vuosikymmenen summaus

Mirka Johansson Kokkola-lehti
Pe 3.1.2020 klo 13:00

Vuoden vaihteessa moni kaveri summasi naamakirjassa viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtuneita asioitaan ja muutoksiaan elämässään. Havahduin pohtimaan omaa elettyä vuosikymmentä. Hämmästyin, sillä vuosiin on mahtunut yhtä jos toista.

Kuluneen vuosikymmenyksen aikana olen järjestänyt vapaa-ajallani useita yhteiskunnallisesti hyvää tekeviä projekteja, kuten 100 –v villasukat kansalaisten voimin, Lucia-mummo, että Special Lucia -kruunajaiset, yksinäiselle joulukukan ja kirjeen SPR:n kanssa.

Molemmat presidenttimme, Halonen, että Niinistö ovat muistaneet kirjeillään meitä kansalaisia teoistamme.

Olen eronnut. Myynyt omakotitalon ja maksanut kahta asuntoa samaan aikaan. Muuttanut seitsemän kertaa ja asunut neljässä kaupungissa. Ollut työttömänä. Opiskellut itselleni uuden ammatin työn ohessa ja opiskelen parasta aikaa jo toista maisteritutkintoa, täydentääkseni osaamistani. En rehellisesti tiedä miten olen suoriutunut kaikesta tästä.

Useampi ystäväni on sairastunut syöpään ja syvään masennukseen. Kaksi ihmistä on siirtynyt ajasta ikuisuuteen ja muutama on yrittänyt. Useampi ystävä on eronnut ja muutama on mennyt naimisiin.

Silti mieleenpainuvin hetki oli se, kun lapsi kysyi: miksi kaikissa kouluissa joissa olen ollut, ei kiitetä päivästä ja kehuta onnistumisista vaan keskitytään siihen epäonnistumiseen?

Jo eka luokalla Sirpa-ope opetti meille, että päivästä tulee kiittää ja olla kohtelias ja kehui meitä aina, halasikin välillä, jos tarvetta oli. Tämähän pitäisi äiti olla itsestään selvyys kaikissa kouluissa! Niinpä!

Me aikuiset emme oikeasti tiedä millaisessa koulussa jälkikasvumme viettää suurimman osan aikaansa, mutta sen vietetyn ajan ja opin hedelmät voimme poimia seuraavan vuosikymmenen jälkeen, kun he ovat aikuisiän kynnyksellä.

Minä puolestani voin kasvattaa lastani siihen, että elämässä tulee tasasin välein eritasoisia vastoinkäymisiä mutta niistä selvitään, kun asioista puhutaan ja kunnioitetaan kaikkia ihmisiä.

Elämää ei pidä elää pelossa. Elämä tarjoilee aina yllätyksiä ja haasteita mutta kun jostain päästää irti, tulee jotain uutta aina tilalle ja uusi päivä nousee tälläkin vuosikymmenellä.

Sosiaalityöntekijä.

”Havahduin pohtimaan omaa elettyä vuosikymmentä. Hämmästyin, sillä vuosiin on mahtunut yhtä jos toista.

#