torstai 2.7.2020 | 19:35
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Pikiruukissa on alkanut Kokkolan korkeimman kerrostalon rakentaminen – "Enemmän säiden armoilla kuin matalammissa kohteissa"

Martina Store
Ke 8.1.2020 klo 15:05

Korkeiden kerrostalojen rakentaminen on ollut trendinä jo pidemmän aikaa muualla maassa.

Nyt Kokkolakin nousee korkeuksiinsa, kun ensimmäinen 12-kerroksinen kerrostalo rakentuu Pikiruukin alueelle.

Kyse on NSA Yhtiöiden rakennuttamasta kolmesta kerrostalosta, joista ensimmäinen valmistuu kevääksi 2021. NSA:n Jan ja Patrik Storbacka kertovat, että lupaa korkealle kerrostalolle ei ollut hankala saada.

– Kun jo kaavoitusvaiheessa tehtiin paljon esivalmisteluja eri viranomaisten kanssa, niin ei rakennusluvan saaminen ollut periaatteessa sen vaikeampaa kuin matalammankaan talon. Jo kaavoitusvaiheessa haluttiin nähdä istutuskuvia siitä, miten tällaiset tornitalot istuisivat maisemaan, Jan Storbacka kertoo.

– Pikiruukki on historiallisesti arvokas alue, joten se tuli ottaa huomioon. Sen vuoksi emme halunneet tehdä taloja leveyssuunnassa vaan mieluummin korkeussuunnassa, jolloin rakennukset eivät vie niin suurta tilaa, hän jatkaa.

Koska rakentamisen vaatimukset muuttuvat, kun rakennus ylittää yhdeksän kerroksen korkeuden, on sekä suunnittelu- että rakennusvaihe ollut hieman poikkeava.

Storbackat kertovatkin joutuneensa hankkimaan muun muassa lentoestelausunnon ja tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä paloviranomaisten kanssa.

– Tämä oli paloviranomaisillekin uusi asia, sillä Kokkolassa ei ole aikaisemmin rakennettu näin korkeita asuinkerrostaloja, he toteavat.

Rakennusurakoitsijana kohteessa toimivan NyConin vastaava mestari Samuel Skogvik kertoo, että rakentaminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Nyt asuinkerrostalon perusta on kunnossa, ja rakennus lähtee kapuamaan ylöspäin.

Käytössä on korkein Kokkolassa koskaan nähty torninosturi, joka yltää 56 metrin korkeuteen.

– Korkeus vaikuttaa tietenkin rakentamiseen tietyiltä osin. Henkilönostimissa ja nostureissa täytyy esimerkiksi olla riittävän pitkät puomit, jotta ne yltävät tarpeeksi korkealle. Turvallisuusasioihin korkeus ei niinkään vaikuta, sillä putoamissuoja on aina tärkeä, oltiin sitten kolmen tai 53 metrin korkeudessa.

Skogvik kertoo olevansa tyytyväinen kuluvan talven sääoloihin, sillä rakentaminen on leudolla säällä helpompaa kuin kovilla pakkasilla. Hän toivookin tulevan vuoden olevan mahdollisimman leuto ja tuuleton.

– Myrskyssä emme pysty nostamaan suuria elementtejä yläilmoihin, joten sillä tavalla olemme enemmän säiden armoilla kuin matalammissa kohteissa.

Jo rakennuksen viidennestä kerroksesta avautuu esteetön merinäköala. Meren läheisyys on otettu huomioon myös rakenteita suunnitellessa.

– Tuulikuormat on otettu huomioon rakenteissa sekä ikkunoiden ja ovien vahvuuksissa. Tiiviys on tärkeä asia, kun noustaan ylöspäin, sillä vaakasadetta tulee enemmän yläkerroksissa, Patrik Storbacka kertoo.

”Tämä oli paloviranomaisillekin uusi asia, sillä Kokkolassa ei ole aikaisemmin rakennettu näin korkeita asuinkerrostaloja.

Kokkolinnasta Pilvenveikkoon

Kokkolinna oli ensimmäinen monikerroksinen asuintalo Kokkolan keskustassa. Se valmistui rakennusmestarien K. Himanka ja K. Taipaale suunnitelmien mukaan vuonna 1908. Alakerta oli varattu kauppaliikkeille kuten postille KOP:lle ja rautakaupalle sekä polkupyöräliikkeelle.

Kaupungin toinen kerrostalo oli vuonna 1929 valmistunut Björklundin talo, joka sijaitsee Torikadun ja Itäisen Kirkkokadun risteyksessä.

Vuonna 1960 valmistunut, Kustaa Aadolfinkadun varrella sijaitseva Pilvenveikko oli aikoinaan Kokkolan korkein rakennus. Paikallislehdissä kerrottiin yläkerran hienoista näkymistä merelle päin. Ylhäällä ollessa oli kuulemma kuin pilven sisällä olisi.

Kokkolan keskustan korkeimpiin rakennuksiin kuuluvat myös Kulmakadulla sijaitseva Myllytalo, Pitkänsillankadulla sijaitseva Kuparitalo sekä myös Ristirannankadun ja Pitkänsillankadun risteyksessä sijaitseva KOPin talona tunnettu kymmenkerroksinen kerrostalo. Se rakennettiin vuonna 1964.

Lähteet: Tapio Kaunisto, Antti Hietalahti: Postikorttien Kokkola, Kristina Ahmas: Kokkolan rakennuskulttuuria

#