tiistai 25.2.2020 | 04:05
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Suomalaistarhaajat vieneet siitoseläimiä Kiinaan jo kymmeniä vuosia – miljoonabisnestä pyörittäneet lähinnä ns. villit tarhaajat

Outi Airola Kokkola-lehti
Pe 24.1.2020 klo 18:00 [päivitetty pe 18:08]

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Viikko sitten alkanut kiista turkiseläinten viennistä ei ole laantunut, vaikka eläinten vienti on toistaiseksi jäissä. Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että myös suomalaistarhaajat ovat myyneet siitoseläimiä Kiinaan – vieläpä melko ahkerasti. Tällä vuosituhannella myyntiä on kirjattu tullin vientitilastoihin yli 10 miljoonan euron edestä. Asialla ovat olleet pääosin niin sanotut villit tarhaajat, jotka eivät kuulu Turkiseläinkasvattajien liittoon.

– Kaikki järjestäytyneet tarhaajat ymmärtävät, että elinkeinomme perustuu korkeaan laatuun. Siitoseläinten viennillä tuhoamme itse oman elinkeinomme, sanoo alahärmälainen turkistarhaaja Kennet Myllykoski.

Hän pitää sylissään sinikettua, joka on kiistan ydin.

– Näitä ne Kiinaan haluavat. Tässä on kuitenkin se jalostustyön tulos, jonka turvin suomalainen turkistarhaus voi pärjätä maailmalla, tietää Myllykoski.

Joihinkin tarhaajiin on kuitenkin rahanahneus iskenyt. Tullikirjoista löytyy satojen tuhansien, jopa miljoonan euron vientieriä. Tästä on myös Turkiseläinkasvattajien liitto tietoinen.

– Jos mennään kolme-neljäkymmentä vuotta taaksepäin, asiaa ei vielä ymmärretty. Oli ajatuksia, että tarhauksessa voidaan jopa tehdä yhteistyötä kiinalaisten kanssa. Sittemmin asia on nähty toisin, kertoo liiton viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen.

Kun alalla ymmärrettiin, mitä Kiinan-vienti tarkoittaa, ongelmaan pureuduttiin tosissaan. Laadittiin viennille sanktiot, jotka käytännössä lopettavat tarhaajan mahdollisuudet toimia Suomessa. Vientiä harjoittava tarhaaja menettää sertifikaattinsa ja putoaa ulos myyntipöydistä.

– Jos on tämmöistä luvatonta siitoseläinkauppaa ollut, siitä tulee sanktioita. Sertifikaatti laitetaan lepäämään siinä tapauksessa, kertoo Nissinen.

2000-luvulla tullin vientitilastoista löytyy yli 10 miljoonan euron edestä vientieriä Kiinaan. Mukana on jopa 1-2 miljoonan kertaeriä. Onko myyjä ollut aina eri tarhaaja?

– Kyllä, aina on ollut eri myyjä, kertoo Nissinen.

Hän muistuttaa, että kansainvälinen eläinkauppa on laillista, mutta ei järkevää siitoskettujen osalta.

– Meidän jäsenyrittäjät haluavat suojella alaa, siksi on päätetty, että kauppa on luvanvaraista, sanoo Nissinen.

Se mistä myyjät ovat myytävät kettunsa hankkineet, ei ole selvää liitolle.

– Ei me tiedetä mistä kettuja on keräilty vuosien varrella. Joskus on saattanut olla järjestäytyneitä tarhaajia mukana, joskus ei, sanoo Nissinen.

Turkiseläinkasvattajien liitto haluaa leikata siivet huhuilta, jonka mukaan liitto olisi jopa kouluttanut kiinalaisia tarhaajia alalle.

– Se ei todellakaan pidä paikkaansa. Yksittäisiä tarhaajia on ollut siellä kouluttamassa, mutta liitto ei tietenkään ole ollut mukana, kiistää Nissinen.

Hän kertoo, että Suomessa oli vuoden 2018 lopussa 967 tarhaa, joista jäsenyrityksillä on noin 900 toimipaikkaa hallussaan. Villejä yrittäjiä siis riittää?

– Joitakin kymmeniä heitä on, sanoo Nissinen.

Hän toivoo, että kaikki tarhaajat sisäistäisivät siitoseläinten viennin riskit.

– Suomen turkiselinkeino on sitä, että me myydään laatunahkoja ulkomaille ja yritetään pitää tämä vuosikymmenien jalostustyö täällä omassa maassa, sanoo Nissinen.

"2000-luvulla tullin vientitilastoista löytyy yli 10 miljoonan euron edestä vientieriä Kiinaan. Mukana on jopa 1-2 miljoonan kertaeriä.

Kiinaan viety eläviä kettuja:

2018 – 982 180 euroa

2017 -- 1 304 000 euroa

2016 – 920 017 euroa

2015 -- 1 770 013 euroa

2012 -- 494 006 euroa

2011 -- 277 500 euroa

2007 --- 900 905 euroa

2006 --- 1 819 537euroa

2005 – 460 554 euroa

2004 --- 848 598 euroa

2003 – 111 374 euroa

2002 --- 812 559 euroa

yhteensä: 10 701 243 euroa

Lähde: Tullin tilastot

#