tiistai 25.2.2020 | 05:02
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Leuto sää sopii linnuille, mutta voi aiheuttaa ongelmia siileille ja hylkeille – Kokkolalaisen biologi Juhani Hannilan mukaan ihmisten auttamiskeinot ovat vähissä: "Ruokintaa ei saa missään nimessä lopettaa"

Annika Tiitto Kokkola-lehti
Ke 29.1.2020 klo 11:50

Tammikuu on ollut lämmin ja lumeton. Biologi Juhani Hannilan mukaan tällaisia talvia koetaan ehkä kerran kymmenessä vuodessa. Joillekin lajeille se sopii, toisille taas ei.

– Maassa ei ole routaa ja se varmasti helpottaa joidenkin eläinten ruoan hankintaa, mutta toisaalta puuttuvasta lumesta ei saa suojaa, jos paukkupakkaset nyt iskevät, Hannila kertoo.

Suomessa monet eläimet ovat sopeutuneet lumiseen talveen ja kasvit marraskuusta huhtikuuhun kestävään lepokauteen. Lämmin sää katkaisee lepokauden ja saattaa herättää sekä kasvit että talvihorroksessa tai -unessa olevat eläimet.

Kasveille lämmin talvi on selkeä rasite: ne saattavat lähteä kasvuun aivan liian aikaisin ja paleltua seuraavien pakkasten aikana. Aurinkoisia päiviä vaativia pajunkissoja ei välttämättä vielä näy, mutta puiden silmut saattavat jo puhjeta.

– Jos silmut paleltuvat, seuraavan kesän kasvu on vähäisempää. Lisäksi puun kunto heikkenee, kun se alkaa käyttää juuristoon varastoituja ravinteita väärään aikaan, Hannila selventää.

Biologi ja Birdlife Keski-Pohjanmaan puheenjohtaja Juhani Hannila toivoo, että talvella olisi lunta. Suomen eläimet ja kasvit ovat sopeutuneet siihen.
Annika Tiitto

Talvehtiville linnuille lämmin tammikuu taas sopii mainiosti. Kun maassa ei ole routaa, linnut löytävät helpommin ruokaa.

– Keski-Pohjanmaan alueella tavataan tammikuussa tavallisesti 60–70 talvehtivaa lintulajia, nyt niitä on havaittu jo 82. Eikä kyse ole yksittäisistä linnuista, vaan talvehtivien lintujen määräkin on poikkeuksellisen suuri.

Etelä-Suomessa on nähty töyhtöhyyppiä, Keski-Pohjanmaalla esimerkiksi punarintoja, rautiaisia ja peukaloisia. Ne kaikki ovat hyönteissyöjiä.

– Hyönteisiä kyllä löytyy. Hippiäinenkin pärjää Suomen talvessa syömällä hämähäkkejä ja pieniä hyönteisiä havupuiden oksilta.

Lintujen kevätmuutto ei ole vielä alkanut, mutta monet lajit ovat jääneet talvehtimaan Suomeen.
Hannu Moilanen

Aivan kaikki linnut eivät kuitenkaan hyödy lämpimästä säästä. Metsäkanalinnut eivät pysty säästämään energiaa lumikiepissä eikä vitivalkoinen riekko jää pedoilta huomaamatta.

– Metsäjänistenkin määrä on vähentynyt viime vuosina osittain juuri lumettomien talvien takia.

Leuto talvi saattaa verottaa myös siili- ja hyljekantaa. Harmaahylkeet ja norpat joutuvat synnyttämään jään sijasta maalle, eikä poikasen valkoinen suojaväri toimi lumettomassa ympäristössä. Siilit taas saattavat herätä horroksesta kesken kaiken ja lähteä etsimään ruokaa. Usein reissu koituu niiden kohtaloksi.

– Myös sammakkoeläimet voivat lähteä liikkeelle. Pitää vain toivoa, että ne löytävät uuden talvehtimispaikan ennen kuin pakkanen nitistää ne.

Monien lajien levinneisyysalue laajenee pohjoiseen leutojen talvien ansiosta. Esimerkiksi neitoperhoset ovat levittäytyneet nopeasti kohti pohjoista.
Juhani Hannila

Hannila uskoo, että jossakin vaiheessa tämänkin talven pakkasjakso on vielä tulossa. Lämpimiin talviin on kuitenkin varauduttava myös jatkossa.

– Eläinten ja kasvien kannalta olisi toivottavaa, että talvi olisi runsasluminen ja sää pysyisi tasaisesti pakkasella. Nämä lämpimät talvet suosivat eteläisiä lajeja, joiden levinneisyysalue laajenee kohti pohjoista samalla kun pohjoiset lajit joutuvat väistymään.

Ihmisten auttamiskeinot ovat vähissä: siileille voi rakentaa kuivan talvipesän, linnuille antaa ruokaa ja saimaannorpille kasata lumikinoksia talvipesiä varten.

– Lumettomana aikana lintuja ei välttämättä näy lintulaudoilla, mutta ruokintaa ei saa missään nimessä lopettaa. Linnut palaavat pakkasella tutulle ruokintapaikalle. Jos sitä ei enää löydykään, linnut saattavat kuolla nälkään, Hannila muistuttaa.

”Siilit saattavat herätä horroksesta kesken kaiken ja lähteä etsimään ruokaa.

#