maanantai 21.9.2020 | 00:52
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Ensin oli satama: Kaupungin 400-vuotinen kasvu juontaa juurensa satamasta, joka on noussut jo Suomen kolmanneksi suurimmaksi.

Outi Airola
To 3.9.2020 klo 11:00

Kaupungin 400-vuotinen kasvu juontaa juurensa satamasta, joka on noussut jo Suomen kolmanneksi suurimmaksi.

Kokkolan satamaa googlesta etsimällä silmiin osuu nopeasti yllättäviä tietoja: ”Kokkolan satama on Suomen suurin bulk-satama, suurin raideliikenne- ja transitoliikennesatama sekä kolmanneksi suurin yleissatama.” Näin on, mutta ei ole aina ollut.

Satama tarvittiin Kokkolaan, kun Tukholma himoitsi jo satoja vuosia sitten pohjalaisia tuotteita, kuten turkiksia ja kalaa, ja vaihtoi niitä viljaan ja suolaan. Satamille ei herkästi lupia myönnetty, mutta laiton satama syntyi Kokkolaankin Kirkonmäelle. Sittemmin maankohoaminen siirteli virallista satamaa ensin torille, sitten Halkokarille ja lopulta Ykspihlajaan. Turkis- ja tervasatamasta muotoutui pikkuhiljaa puutavarasatama, bulkkisatama ja lopulta Suomen suurin transito-satama.

– Onhan kasvu ollut ihan huikeaa, mutta ei se ole tullut automaattisesti, toteaa satamajohtaja Torbjörn Witting.

Hän on tullut satamaan töihin niin sanotuksi kakkosjohtajaksi jo vuonna 1996. Nykyistä pestiä on kestänyt vuodesta 2004. Tänäkin aikana muutos on ollut suuri.

– Jos katsotaan, missä satama oli 1990-luvun alussa, nähdään nopea kehitys. Tuolloin meillä lastattiin 2,6 miljoonaa tonnia vuodessa, nyt ollaan joka vuosi 7 miljoonan tonnin paremmalla puolella, huomauttaa Witting.

Miksi Kokkolan satama on kehittynyt niin vauhdikkaasti? Jos ajatellaan, että sen edellä on etelässä vain Hamina-Kotka ja Helsingin satama, miten keskikokoisen rannikkokaupungin puhti on riittänyt nostamaan itsensä sijaluvulle kolme?

– Luulen, että olennaista on pitkäjänteinen kehittäminen. On investoitu pikku hiljaa, tehty oikea-aikaisia panostuksia sukupolvesta toiseen, arvioi Witting.

Varsinaisen nosteen satamalle antoi suurteollisuusalueen synty Kokkolaan sodan jälkeen. Vuonna 1945 alkoi Rikkihapon rakentamisen, 1960-luvun alussa tuli Outokumpu. Sittemmin alueelle on noussut laaja kirjo kemian teollisuuden yrityksiä, jotka nojaavat kaikki vientiin. Niinpä Kokkolassa on jo kolme satamaa: kantasatama, syväsatama ja Hopeakivensatama. Vilkas toiminta pitää sataman vireänä – yllättäen myös korona-aikana.

– Tämä vuosi on mennyt yllättävän hyvin. Ei olla tiputtu kovin paljoa, vaikka satama on hyvin riippuvainen siitä, miten isossa maailmassa menee. Täältä viedään raaka-aineita ja niiden menekki maailmalla tuo aina hiukan epävarmuutta mukanaan.

Tavalliselle kaupunkilaiselle sataman merkitys näkyy rahasummana, joka kilahtaa kaupungin kassaan joka vuosi.

– Peukalosääntö on, että tuloutamme kaupungille vuosittain kaksi ja puoli miljoonaa euroa.

”Onhan kasvu ollut ihan huikeaa, mutta ei se ole tullut automaattisesti.

Pitkäaikaisia johtajia

Kokkolan satamassa ovat päälliköt viihtyneet pitkään. Vuonna 1900 aloitti ensimmäinen satamamestari Gustaf Strömbäck, joka hoiti tehtävää 33 vuotta. Hänen aikanaan Ykspihlaja kehittyi merkittäväksi vientisatamaksi. Sittemmin satamajohtajan töitä hoidettiin kaupungilta käsin sivutoimisesti. Noin 17 vuotta kestäneen uran teki Ralf Porko, jonka jälkeen satamajohtajaksi nimitettiin Eero Mäki – niin ikään 17 vuoden urakka kertyi hänelle. Nykyinen johtaja Torbjörn Witting aloitti vuonna 2004, joten hänelläkin täyttyy 17 vuoden johtajaura tänä vuonna.

Näin satama siirtyi

1200-1600: Kaarlelan kirkon lähistön suojaisaan lahteen syntyi laiton satama.

1621-1730: Laivat lastataan torin välittömässä yhteydessä olevassa satamassa. Kokkolasta tulee yksi valtakunnan merkittävimmistä tervasatamista.

1730-1885: Kokkolan merenkulun kukoistuskausi alkaa, kun kaupunki saa oikeudet ulkomaanpurjehdukseen 1765. Kaupunginsalmen madaltuessa satama on siirtynyt Halkokarin edustalle.

1760-1885: Ykspihlajan suojaisaa lahtea käytetään jo 1700-luvulla talvisatamana. Vanhan sataman madaltuessa tulee siitä vähitellen myös lastaus - ja laivanrakennuspaikka.

1885: Rautatie valmistuu 1885 ja Ykspihlajasta kehittyy 1920-luvulle mennessä yksi Suomen suurimmista puutavarasatamista.

Lähde: Kokkolan sataman historia

#