maanantai 21.9.2020 | 00:19
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kokkolan kuninkaallinen? – Gustaf Napoleon Bernadotte Heidenberg tuli 8-vuotiaana poikasena Tukholmasta Kokkolaan

Erkki Parviainen
Ke 9.9.2020 klo 13:30

Valitettavasti emme saaneet kuninkaallisia vieraita kaupunkimme 400-vuotisjuhliin – mutta ei hätää. Meillä on ehkä ollut oma ”siniverinen” asukas?

Asiaa tutki 1980-luvulla asessori Veikko V. Wennonen, avustajinaan insinööri Bertil Heidenborg Tukholmasta ja kamarineuvos Tor Starck Helsingistä. Tähän tulokseen he tulivat:

Herra Merkell oli ammatiltaan ”hovtrumpeterare” (hovisoittaja) Tukholmassa, jonka perheellä oli kaksi tytärtä Sofia Ulrika ja Fredrika Charlotta. Tytöt saivat jo lapsuudessaan tuntuman Ruotsin kuninkaanlinnaan.

Tuolloin hallitsijaparina oli Kaarle XIV Johan Bernadotte ja kuningatar Desirée, joilla oli yksi poika, joka sai kasteessa nimekseen Oscar. Oscar avioitui vuonna 1823 Josephine av Leuchtenbergin kanssa, jonka isä, herttua Eygene de Beauhairnais, oli Napoleonin ottopoika. Pariskunta sai kaikkiaan viisi lasta.

Hovisoittajan tytär Fredrika Merkell, joka oli näihin aikoihin hiukan yli 20-vuotias, palveli hovissa ”garderobin” (vaatevaraston) hoitajana. Nyt seuranneita tapahtumia peittää salaperäisyyden verho.

Esille tulleiden asioiden perusteella voidaan luoda seuraava ajatus tapahtumien kulusta: Tuohon aikaan 37-vuotias kruunuprinssi Oscar saattoi kulkiessaan pitkästyneenä suuren linnan huoneissa tutustua hovin palveluksessa olleeseen Fredrika Charlotteen ”inhimillisine seurauksineen”.

Äiti Fredrika tahtoi tehdä selväksi lapsen todellisen syntyperän antamalla lapselle kuninkaalliset etunimet Gustaf Napoleon Bernadotte. Tämän jälkeen Fredrika naitettiin porvarilliseen avioliittoon myötäjäisten avulla (joka oli sen ajan kuninkaallista sosiaalihuoltoa) kirjanpainaja Petter Gustav Heidenbergin kanssa.

Kun poika kasvettuaan alkoi liikkua muiden ihmisten keskuudessa, herättivät hänen etunimensä kiusallista huomiota. Siksi järjestettiin adoptio äidin lapsettoman sisaren luokse kaukaiseen suomalaiseen pikkukaupunkiin Kokkolaan, mistä huhut eivät hevin kantautuneet Tukholmaan.

Gustaf Napoleon Bernadotte Heidenberg tuli 8-vuotiaana poikasena Tukholmasta Kokkolaan tätinsä, eli äitinsä sisaren Sofia Ulrika os. Merkellin ja tämän miehen kauppias Anders Simon Kiemmerin ottopojaksi. Heillä ei ollut muita lapsia. Vartuttuaan Gustaf meni naimisiin Maria Sofia Hagbergin kanssa ja he saivat kaikkiaan 13 lasta.

Vuonna 1865 haki kauppakirjanpitäjä Gustaf Haidenberg oikeuksia perustaa maakauppa Himangalle, josta hän palasi takaisin Kokkolaan vuonna 1875. Täällä hän toimi kauppiaana ja hyvin lakiasioihin perehtyneenä asioitsijana. Kukaan ei vielä tuntenut hänen taustaansa.

Gustaf Napoleonin ja Marian toiseksi nuorin lapsi Fridolf ”Pigge”August Bernadotte Heidenberg (1883-1938) lähti sortovuosien aikana ulkomaille ja palasi takaisin Kokkolaan vuonna 1915. Hän oli aktiivisesti mukana sekä Kokkolan että Pietarsaaren liike-elämässä ja kunnallisissa luottamustoimissa ja oli suosittu persoona ystäväpiirissään iloisen, humoristisen ja hyväsydämmisen luonteensa ansiosta.

Pigge Heidenberg kehui toisinaan herraseurassa, että hänen suonissaan virtasi kuninkaallista verta. Hän oli myös ulkonäöltään kuninkaallisen tyylikäs, pitkä mutta vanhemmiten selvästi pyylevä. Nyt Kokkolassa puhuttiin jo yleisesti hänen isänsä kuninkaallisesta syntyperästä.

Myös Gustafin ja Marian tyttären Saidi Helga Adelaiden poika Gustav Hilding Sandström (s.1900-) kertoi muistavansa äidinisänsä, joka kuoli kertojan ollessa 15-vuotias. ”Morfar” ei koskaan itse sanonnut olevansa kuninkaallista sukua. Hän muisteli, että kun morfar täytti 75 vuotta vuonna 1911, tuli Tukholmasta joku herra, joka sulkeutui äidinisän kanssa kamariin, missä he keskustelivat pitkään, eikä sinne silloin saanut kukaan mennä. Muiden käsityksen mukaan tuo herra tuli Ruotsin hovista.

Tämän vierailun jälkeen suvun keskuudessa oltiin aivan vakuuttuneita siitä, että morfar oli Oscar I:n avioton poika. Kirjallisia todistuksia ei asiasta ollut, koska Gustaf Napoleonin kuoleman jälkeen hänen kaksi vanhinta tytärtään kaivoivat perunamaahan kuopan ja polttivat siinä isoisänsä asiakirjat - ”en ämbare full av morfars papper” (ämpärillinen äidinisän papereita).

Vaikka alussa mainitut tutkijat eivät saaneet varmuutta asiaan, tämä Gustaf Napoleon Bernadotten tapaus ei suinkaan olisi ollut mikään poikkeuksellinen. Ruotsalaisen historioitsija Herman Lindqvistin mukaan jopa joka toisessa ruotsalaisessa ja norjalaisessa kaupungissa kerrottiin löytyvän siniverisiä lapsia. Aktiivisempia ”Bernadotte- suvun laajentajia” olivat olivat Oscar I:n pojat Karl XV- ”Frökalle” (siemenkalle) ja Oscar II!

Lähteet: Eero Huiman arkisto, Kokkola tiedosto/K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo

Herman Lindqvist: ”Diskrete Oscar II var den värste av alla våra kungar” Aftonbladet 22.4.2010

#