lauantai 18.9.2021 | 04:22
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Uusi, uljas areena hakee muotoaan – Mielipiteitä riittää, keskustelua käydään: "Kerään äkkiä 10 000 nimeä Keskuskentän kannalle, jos niin halutaan"

Outi Airola
Ke 15.9.2021 klo 10:15

Kokkolan uusi valtuusto sai maanantaina laajan tietopaketin tulevasta Hybridiareenasta, joka toteutuessaan sijoittuu nykyisen urheilutalon tuntumaan. Mitä kaikkea alueelle on tulossa? Näillä näkymin ainakin peruskorjattu jäähalli ja kaksi kokonaan uutta katettua harjoituskaukaloa, joiden hattuhyllylle tulisi 300 metrin sisäjuoksurata. Lisäksi suuri, katettu sisäareena, jonne sijoittuisivat tapahtumat, kokoukset ja konsertit sisäpallolajien, kamppailulajien ja voimistelun lisäksi. Kylkeen tulisi vielä jalkapallostadion.

– Tämä on konsepti ja idea, joka on nyt hyväksytty jatkojalostuksen pohjaksi, kertoo Kokkolan Urheilupuisto Oy:n toimitusjohtaja Timo Sivula.

Lisäksi sisäareenan yhteyteen nousisi ravintoloita, hotelli, vuokratiloja fysioterapeuteille ja joukkueiden toimistoille. Jäähallien korjaukseen ja rakentamiseen on arvioitu kuluvan rahaa 8 miljoonaa, ne tehtäisiin ensimmäisenä. Jalkapallostadion valmistuisi 5 miljoonalla, sisäareena 31 miljoonalla eurolla.

– Jalkapallostadion näyttelee vain noin 10 prosentin osuutta koko hybridiareenan budjetissa, huomauttaa Sivula.

Hänen mukaansa jalkapallo hyötyisi uudesta sijainnistaan.

– Jalkapallon suhteen UEFA:lla on tiettyjä vaatimuksia. Hybridiareenalla tietyt tilat kuten doping-testaus ja lehdistötilat voitaisiin jakaa – myös niiden kustannukset, sanoo Sivula.

Timo Sivula toivoo, että keskustelussa huomioidaan kokonaisuus.
Sini Sulkakoski

Kokkolan hybridi-malli on ideana ainutlaatuinen. Miksi täällä juuri tällainen? Taustalla on parikin asiaa. Kaupungista puuttuu suuri, 5000-10 000 ihmistä vetävä kokoontumispaikka, joka toisi alueelle valtakunnallisia tapahtumia kuten puoluekokouksia, messuja ja suuria konsertteja – ja sitä myöten rahaa ja näkyvyyttä. Suurempi syy löytyy kaupungin romahtaneista liikuntatiloista. Jäähalli on täynnä, nuoret harjoittelevat lähikunnissa, eikä urheilutalo ole enää terveellinen.

– Urheilutalolta puretaan 1980-luvun laajennus, mutta kaarihalli on tarkoitus ehostaa palloilukäyttöön ja punttisali saada voimannostosaliksi, kertoo Sivula.

Julkisuudessa jalkapallostadionin rakentamiskustannukset ja sen rooli on noussut suureksi. Osa on vaatinut jalkapallon säilyttämistä keskuskentällä.

– On tärkeää, että fokus pysyy kokonaisuudessa, jossa mukana ovat tapahtumat, urheilu, kulttuuri, huomauttaa Sivula.

Emma Haapasaari haluaa lisää faktoja.

Oliver Pietilä haluaa vertailevat laskelmat jalkapallon osalta.

Valtuusto on päättänyt vasta noin 50 miljoonaa maksavan projektin suunnittelun käynnistämisestä. Jos asiat etenevät, valmista on vuonna 2025. Tuleva syksy menee kilpailutuksen suunnitteluun, ensi kesänä päätetään konkretiasta, vuonna 2023 alkaa rakentaminen. Ja ylin päättävä elin on edelleen Kokkolan valtuusto. Mitä tuoreet valtuutetut tuumivat hankkeesta esittelyn jälkeen?

– Minulla on toki mielipiteitä, mutta haluan tehdä päätökseni faktatiedon pohjalta. Kokkolan tulee katsoa eteenpäin ja täytyy ottaa myös riskejä, mutta kustannuspuoli ja rahoitus mietityttävät, sanoo Emma Haapasaari (sd.)

Samaa pohtii keskustan uusi valtuutettu.

– Toisaalta – jos ei tehdä areenaa tässä kokoluokassa, tuleeko siitä liian pieni? pohtii Oliver Pietilä (kesk.)

Myös käyttäjien huolet saavat vastakaikua.

– Mitä joku hallivuoro tulee maksamaan ja pystyvätkö alueen seurat käyttämään tiloja? Jalkapallon osalta haluan lisätietoa siitä, mitkä ovat kustannuksiltaan vaihtoehdot keskuskentällä ja hybridiareenalla, sanoo Pietilä.

Peltokangas yllättyi jalkapallon hinta-arviosta.
Timo Varila

Virpi Karhu toivoo ulkopuolista rahoitusta.

Vasemmistoliiton valtuutettu Virpi Karhu huomauttaa, että sekin maksaa, jos ei tehdä mitään.

– Haluan nähdä kokonaisuuden, jossa urheilu, kulttuuri ja tapahtumat ovat mukana. Ulkopuolista rahoitusta on saatava myös, se on selvä. Mutta onhan hankkeella myös terveydellinen aspekti – ilman liikuntaa ja kulttuuria olemme puolikuolleita, heittää Karhu.

Uusi valtuutettu Mauri Peltokangas (ps.) yllättyi jalkapallostadionin kustannuksista.

– Jalkapallon osuus koko hankkeesta on eurollisesti hyvin pieni. Ja kokonaisuus on nerokkaasti ajateltu, että yleistilat ja pukutilat olisivat yhteiskäytössä, sanoo Peltokangas.

Hänellä on mielessä myös marssijärjestys.

– Jääkiekon harjoitushalleja pidän prioriteetti ykkösenä. Siellähän on nyt täydellinen ei oo-tilanne, tietää Peltokangas.

Pentti Haimakainen kannattaa keskuskenttää jalkapallolle.
Maisa Järvelä

Pitkän linjan kokoomuspoliitikko Pentti Haimakainen ei innostu jalkapallon viemisestä pois keskuskentältä.

– Siinä viidessä miljoonassa ei ole mukana yhteiskäyttötilojen kustannukset, huomauttaa Haimakainen.

Hän ei pidä ongelmana sitä, että valtuusto on jo päättänyt keskuskentän kaavoittamisesta asuntotuotannolle – päätöksiä on muutettu ennenkin.

– Nyt täytyy ratkaista se, pitääkö jalkapallo-olosuhteita kehittää tuossa vai vanhalla paikalla, sanoo Haimakainen.

Häntä harmittaa se, että keskuskentän kannattajat on leimattu pieneksi vähemmistöksi.

– Kyseessä ei ole pieni, äänekäs vähemmistö jalkapallon osalta. Kerään äkkiä 10 000 nimeä Keskuskentän kannalle, jos niin halutaan, sanoo Haimakainen.

”Kerään äkkiä 10 000 nimeä Keskuskentän kannalle, jos niin halutaan.

#