maanantai 29.11.2021 | 22:01
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kalamiehen neuleet kansiin – Minna Knutar kokosi isänsä suunnittelemat neuleohjeet kirjaan: "Eiväthän ne täällä varastossa ketään hyödytä"

Maria Store
Ke 24.11.2021 klo 14:00

Kaloja, lintuja, sieniä ja puita. Luonto inspiroi teerijärveläistä Nils ”Nisse” Hästbackaa kun hän piirsi neulekuvioita ja neuloi niiden pohjalta puseroita yhdessä Liisa-vaimonsa kanssa.

Nyt heidän tyttärensä Minna Knutar on koonnut isänsä suunnittelemat neuleohjeet Storfiskarens tröjor -kirjaan (suomeksi Kalamiehen kuviot).

– Selasin isän millimetripaperille tehtyjä piirroksia yksi päivä ja totesin, että eiväthän ne täällä varastossa ketään hyödytä. On hirveästi ihmisiä, joita käsityöt kiinnostavat ja heidän pitäisi päästä näihin käsiksi. Aika nopeasti tiesin, että kirja näistä on pakko tehdä, Knutar kertoo.

Kirjassa on parisenkymmentä ohjetta Nils Hästbackan tekemiin alkuperäisneuleisiin. Kirjaan päätyneet ohjeet ovat pääosin sellaisia, joista oli jo olemassa valmiit neuleet ja kirjan kuvissa näkyykin usein 1980- ja 1990-luvuilla neulotut alkuperäiskappaleet.

– Isä ja äiti neuloi meille, mutta myös sukulaisille sekä isän kalakavereille. He neuloivat myös myyntiin ja pitivät hyvin kirjaa siitä, mitä kellekin oli myyty.

– Neuloin myös muutaman neuleen, joita en ollut nähnyt kuin kuvassa. Sekä pari joita en ollut nähnyt ollenkaan aikaisemmin, mutta jotka vaikuttivat kivoilta.

Hästbackan suunnittelemat neuleet ovat täynnä yksityiskohtia ja hän käytti usein erilaisia efektilankoja.

– Isä inspiroitui langoista ja aina kun hän kävi Kokkolassa, kävi hän Katariinan käsityöliikkeessä, josta mukaan tarttui kauniita lankoja. Kotona sitten mietittiin, että mitä kaikkea niistä voisi tehdä.

Knutar nostaa isänsä neuleista yhdeksi suosikikseen suopursulla värjätystä langasta neulotun, melkein sinapinkeltaisen puseron, jonka etuosassa komeilee niin pieniä kuin isojakin kaloja. Järvimaiseman edessä on kaksi kantoa.

– Neuleesta on tullut lempparini, olen käyttänyt sitä ulkoillessani metsässä.

Knutarin kotona sekä isä että äiti neuloivat ja ompelivat ahkerasti.

– Isä suunnitteli ja molemmat neuloivat, välillä samaa puseroa esimerkiksi niin, että isä neuloi etukappaletta ja äiti hihoja.

Knutar pääsi itsekin käsitöiden makuun nuorena. Teini-ikäisenä hän teki vaatteita itselleen. Sittemmin ompeleminen on saanut jäädä ja neulominen sekä virkkaus on tullut tilalle. Kirjassa onkin mukana kaksi hänen suunnittelemaa neulepuseroa, lapaset, sukat sekä pipoja.

Knutarin tyyli poikkeaa Nisse-isän värikkäästä ja runsaasta tyylistä.

– Itse teen hyvin vähän monivärineuleita, se on hieman vierasta minulle.

Nils Hästbacka työskenteli tekstiilisuunnittelun parissa koko työelämänsä, Oy Terinit Ab:llä. Siellä hän vastasi trikoo-osaston mallien suunnittelusta. Knutarin äiti työskenteli tuotantosihteerinä.

– Vuonna 1988 lama-aikaan trikoo-osasto suljettiin ja molemmat jäivät työttömiksi. He olivat silloin minun ikäisiäni, noin 55-vuotiaita. Sen jälkeen he eivät olleet päivätöissä. Äiti pääsi pian eläkeputkeen ja isä myös hieman myöhemmin.

Eläkevuosiin pariskunta kaipasi mielekästä tekemistä ja neulominen paikkasi sen tarpeen.

– Se oli heille kivaa ja palkitsevaa hommaa. Iltaisin he neuloivat television ääressä. He kävivät myös yhdessä kalassa. Kalastus oli isän ykkösharrastus.

Knutar kertoo saaneensa kirjaprojektin myötä paremman kuvan isänsä elämäntyöstä Terinitillä. Arkistoista on löytynyt kymmeniä Terinitin aikaisia piirustuksia.

– En tosin usko, että minulla on vieläkään täyttä kuvaa siitä, kuinka paljon hän suunnitteli kankaita yritykselle. Tuotanto oli hyvin isästä riippuvainen.

Knutarin isä kuoli neljä vuotta sitten.

– Hän meni huonoon kuntoon sydänleikkauksen jälkeen ja kuihtui pois. Tämän kirjan myötä sain sen kuvan mielestäni pois ja isä on taas isänä mielessä.

”Aika nopeasti tiesin, että kirja näistä on pakko tehdä.

#