keskiviikko 19.1.2022 | 18:59
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Voittoisa Tarharannan kahakka tapahtui yli 400 vuotta sitten – 40 nihtiä eli sotilasta sai surmansa

Tuula Vuolle-Selki
To 6.1.2022 klo 08:00

Tarharannan kahakka käytiin tammikuun 27. päivä vuonna 1597 Kokkolassa. Taistelu päättyi talonpoikien voittoon, jossa 40 nihtiä eli sotilasta sai surmansa.

Tarharannan kahakkaa lukuun ottamatta Nuijasodan aikaiset yhteenotot muodostuivat talonpojille tappiollisiksi, osa suoranaisiksi verilöylyiksi. Eniten sortui kentälle pohjalaisia, etenkin eteläpohjalaisia, mutta paljon meni myös keski- ja pohjoispohjalaisia. Nuijasota oli todella sota. Se vei hengen vähintään kolmelta tuhannelta kapinaan nousseelta talonpojalta.

Sotaväen linnaleirien ylläpito osoittautui kaikin puolin ylivoimaiseksi rasitukseksi talonpojille. Lisäksi samoihin aikoihin valtakunnan hallinnasta taistelivat Puolassa asunut kuningas Sigismund ja Ruotsissa valtionhoitajana toiminut Kaarle-herttua.

Kaarle yllytti talonpoikia Sigismundin puolella ollutta Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä vastaan. Kun 25-vuotien sota Venäjää vastaan loppui ei Klaus Fleming rohjennut kotiuttaa sotajoukkoja Kaarlen hyökkäyksen pelossa.

Sotajoukot asetettiin linnaleiriin ympäri Suomen. Talonpojat protestoivat kovasti, mutta Fleming ei antanut periksi. Klaus Flemingistä tuli Suomen talonpoikien päävastustaja.

1920-luvun Tarharanta.
Keski-Pohjanmaan vartio 1.5.1927

Kevättalvella 1597 lähti Pohjanmaalta talonpoikia kohti etelää liminkalaisen Hannu Krankan johdolla. Pääasiassa piikkipäisin nuijin varustautuneet noin tuhat miestä leiriytyivät Kaarlelaan eli nykyiseen Kokkolaan. Joukkoon liittyi koko ajan lisää myös lähiseudun talonpoikia.

Nuijamiesten kerätessä lisäjoukkoja Kirkonmäellä, sai Klaus Flemingin vouti Abraham Melkiorinpoika kuulla kapinasta. Abraham kirjoitti tiukkasanaisen kirjeen, jossa hän uhkasi tulla itse paikalle, jos miehet eivät muuten luovuta kapinaa. Abraham Melkiorinpoika lähetti kolme sotamiestä toimittamaan kirjettä nuijamiehille. Saavuttuaan miehet ohjattiin lukkarin tupaan. Voudin kirje luettiin tuvassa ääneen, jolloin kirjeen sisällön kuultuaan kapinalliset suuttuivat ja kävivät käsiksi kirjeentuojiin, jotka hukutettiin jään alle nimismiehen talon lähistölle.

Nuijamiehet jäivät odottelemaan vouti Abraham Melkiorinpojan saapumista paikalle. He järjestivät väijytyksen Tarharantaan kahden puolen tietä lähelle kirkkoa. Lopulta iltahämärissä paikalle saapui jono rekiä ja hevosia. Abraham-vouti istui pahaa aavistamatta ensimmäisessä reessä sudennahkaturkki yllään ja sotamies vieressään.

Nuijamiesten väijytys onnistui täydellisesti - osa nihdeistä ei ennättänyt edes tarttua aseisiinsa, kun olivat jo kuolleita. Vain muutama nihti mukaan lukien Abraham Melkiorinpoika onnistui pakenemaan.

Surkuhupaisaksi Tarharannan kahakan aiheutti episodi, jossa Krankka anasti voudin sudennahkaturkin ja puki sen päälleen. Omat miehet luulivat Krankkaa viholliseksi ja pieksivät hänet pahanpäiväisesti. Vouti Abraham Melkiorinpoika pääsi pakoon, mutta hänet pidätettiin seuraavana päivänä ja mestattiin myöhemmin Ruotsissa.

Kun Suomen käskynhaltija Fleming sai tiedon uudesta kansannoususta, hän lähti ratsujoukkoineen Pohjanmaalle. Krankan joukot kärsivät musertavan tappion Ilmajoella Santavuoren taistelussa helmikuussa 1597. Hannu Krankka ja muut nuijasodan talonpoikaisjohtajat joutuivat vangiksi Turun linnaan.

Flemingin kuoltua Kaarle-herttua valtasi saman vuoden syyskuussa Turun linnan ja vapautti vangit. Toisin kuin muut talonpoikaisjohtajat, Krankka säilytti henkensä. Palkkioksi uskollisuudesta ja hyvästä työstä sai hän pysyvän verovapauden tilaansa. Myöhemmin hänestä tehtiin Limingan nimismies sekä Pohjanmaan lohivouti.

Kuten Heikki Ylikangas toteaa, nuijasodalla oli oma viestinsä, joka kantaa nykyhetkeen saakka. Talonpojat sotivat viime kädessä kahden arvon puolesta: yksilön vapauden ja laillisen menon puolesta.

Lähteenä käytetty:

http://kokkolakarleby.blogspot.com/2015/06/tarharannan-kahakka-ja-muistokivi.html https://blogs.helsinki.fi/hylikang/2014/08/25/nuijasodan-syyt/

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004442889.html

Keskipohjanmaa 26.1.1935

”Nuijamiesten väijytys onnistui täydellisesti - osa nihdeistä ei ennättänyt edes tarttua aseisiinsa, kun olivat jo kuolleita.

#