keskiviikko 25.5.2022 | 22:13
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Siirtyyko Kelan kuntoutus sote-alueille? – Asiakkaat ja yrittäjät ovat huolissaan ministeriryhmän kokeilusta

Outi Airola
Ke 11.5.2022 klo 12:00

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry. on huolissaan sote-ministeriryhmän linjauksesta. Sen mukaan nyt kokeillaan Kelan kuntoutuksen siirtämistä uusille hyvinvointialueille eli vasta perustetuille sote-alueille. Kuntoutusyrittäjät uskovat kuntoutuksen laadun ja saatavuuden heikkenevän, jos kuntoutus siirtyy Kelalta pois.

–  Ne rahat, jotka on nyt on korvamerkitty Kelalle kansalaisten vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa varten, otettaisiin Kelalta pois ja jätettäisiin maakunnan tehtäväksi järjestää kuntoutus, ihmettelee toiminnanjohtaja Satu Grekin Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:stä.

Hän on käymässä Kokkolassa, jossa asia puhuttaa kuntoutusyrittäjiä. Suomessa on noin tuhat yrittäjää, jotka toimvat yhteistyössä Kelan kanssa erittäin vaativien kriteerien kautta. Vaativaan kuntoutukseen oikeutetut, kuten 26 vuotta pyörätuolissa istunut Anne-Marie Hannonen-Haapaniemi saa kolmesti viikossa Kelan korvaamaa kuntoutusta. Se auttaa häntä selviämään yksin kotioloissa.

– Tällä on hirmu iso merkitys. Luultavasti olisin paljon enemmän sairaalassa enkä pystyisi asumaan kotona ilman tätä kuntoutusta, uskoo Hannonen-Haapaniemi.

Nykyisellään hän pärjää kotona itsekseen. Vain kerran viikossa hän käyttää henkilökohtaista avustajaa kolmen tunnin ajan, muutoin hän selviää arkirutiineistaan itse.

– Ilman tätä kuntoutusta tarvitsisin paljon enemmän ulkopuolista apua, uskoo Anne-Marie.

Anna Nurmi-Lehto on Suomen Kuntoutusyrittäjien puheenjohtaja.
Timo Varila

Sote-ministeriryhmä linjasi maaliskuussa, että vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja psykoterapiaa siirretään kokeiluluontoisesti pois Kelalta, uusille hyvinvointialueille. Alan yrittäjät näkevät ristiriidan jo hyvinvointialueiden rahoituksen perusteissa.

– Kuntoutuksen tavoitteena on parempi toimintakyky, kun taas hyvinvointialueiden rahoituksessa on pikemminkin kannuste korkeaan sairastavuuteen, ihmettelee Grekin.

Nykyiseen Kelan vaativaan kuntoutukseen asiakkaalla on subjektiivinen oikeus, jos kriteerit täyttyvät. Toteutuisiko tämä oikeus uudessa mallissa?

– Hyvinvointialueelle siirtyessään kuntoutukseen varattu raha ei ole mitenkään korvamerkitty kuntoutukseen. Ja kyllähän se haaste syntyy siitä, kun me kaikki tiedämme hyvinvointialueiden taloudellisen tilanteen. Rahaa ei tule lisää, joten tämä on semmoinen potti, joka sinne päätyessään voidaan käyttää mihin halutaan, arvioi Kuntoutusyrittäjien kokkolalainen puheenjohtaja Anna Nurmi-Lehto.

Anne-Marie pärjää pyörätuolissa yksin kotona, kun hän käy kuntoutuksessa kolme kertaa viikossa.
Timo Varila

Rahassa puhutaan sadoista miljoonista vuositasolla. Pelkästään vaativaan kuntoutukseen kuluu Kelan rahaa noin 200 miljoonaa vuodessa, sen lisäksi mukana on 100 miljoonan verran muuta kuntoutusta, kun lasketaan mukaan lapset ja nuoret ja psykoterapian palvelut. Kuntoutuspalveluiden tuottajat epäilevät, että hyvinvointialueella asiakkaat eivät saisi yhtä laajaa ja laadukasta palvelusta.

– Asiakas menisi siihen samaan jonoon kuin muutkin odottamaan palveluita. Epävarmaa olisi, saako hän palveluseteliä ja milloin. Lisäksi päälle voisi tulla asiakasmaksuja, kun nyt niitä ei ole, selvittää Grekin.

Anne-Marie Hannonen-Haapaniemi pelkää, että kuntoutus katkeaa tai kapenee, jos se siirtyy hyvinvointialueen kautta järjestettäväksi.

– Kela on korvannut ja nyt on todella iso huoli, että miten käy jatkossa. Jos tämä siirtyy hyvinvointialueelle, en luota siihen että saan jatkossa kuntoutusta, sanoo Anne-Marie.

Nyt käynnistyvä kokeilu joillakin alueilla on vasta kokeilu. Aiemmin parlamentaarisessa työryhmässä on linjattu, että kuntoutusta ei siirretä Kelalta pois.

”Ilman tätä kuntoutusta tarvitsisin paljon enemmän ulkopuolista apua.

”Asiakas menisi siihen samaan jonoon kuin muutkin odottamaan palveluita.

#