keskiviikko 25.5.2022 | 23:36
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Sari Yli-Hukan luontokolumni: Yö luonnon syleilyssä

Sari Yli-Hukka
Ke 11.5.2022 klo 13:00

Telttailussa parasta on se tunne, kun minun ja luonnon upeuden välissä on vain ohuen ohut kangas.

Teltta on mukana kulkeva koti tai niin kuin minulle, se on kesämökki. Se mahdollistaa yöpymisen ainutlaatuisissa luontokohteissa ympärivuotisesti, halutessaan uudessa paikassa joka yö. Silti se on kotina sisältäpäin sama, luotettava tuulen- ja sateensuoja ja turvapaikkani.

Jokamiehenoikeus mahdollistaa meille tilapäisen oikeuden luonnossa yöpymiseen, siellä missä liikkuminenkin on sallittua. Telttailun ei tarvitse olla erähenkistä ja tunnetta selviytymisestä.

Onnistuneeseen telttayöhön riittää kotoa mukaan napattu pehmeä patja, untuvapeitto ja oma tyyny. Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston alueelta löytyy upeita telttaspotteja, jotka odottavat yöpyjiään.

Venetsialaisena nukuimme puolisoni kanssa kesän viimeisen yön teltassa. Virittelimme teltan Poroluodon kalliolle sellaiseen kohtaan, jossa katsoimme, ettei aamun aurinko herättäisi meitä liian aikaisin, vaan saisimme nauttia aamun varjossa ja heräillä hiljalleen uuteen päivään.

Oleellista hyvän telttapaikan löytämisessä on juuri aamuauringon valo. Epätasaisenkin makuupaikan kanssa pärjää makuualustojen turvin, mutta aamuauringon porottamassa teltassa heräilee päivään hikisenä ennen aamu kuutta. Herkästi nukkuvalle korvatulpat ja silmille vedetty pipo hälventävät öisiä luonnon ääniä ja aamun valoisuutta.

Kesän viimeisenä telttayönä istuin teltan oviaukolla ja katselin merelle. Ilmassa oli syksyn tuntua, sitä tietynlaista haikeutta kesän päättymisestä. Kun auringonlaskun viimeiset valonsäteet ehtivät juuri ja juuri kadota pimenevän elokuun yöhön, syttyivät taivaanrantaan hiljalleen ensin tähdet ja hetken kuluttua revontulet.

Kuuntelin yön viimeisiä aaltoja ennen kuin meri tyyntyi ja lopulta hiljeni. Kun lopulta viimein maltoin kömpiä makuupussiini, jo nukkuvan puolison viereen ja ummistaa silmäni, tunsin olevani valtavan onnellinen. Mietin mistä kaikesta olisinkaan jäänyt paitsi, jos olisimme jääneet kotiimme yöksi.

Muistellessani tuota viimeistä kesäiltaa ja yötä teltassa, odotan tulevan kesän öitä ulkona. Olen kaivannut sitä, että voin kietoutua yöksi kesäisen luonnon syleilyyn.

Kirjoittaja on kokkolalainen ulkoilmasielu, jonka elämäntapana on ympärivuotinen seikkailu.

”Oleellista hyvän telttapaikan löytämisessä on juuri aamuauringon valo.

#