sunnuntai 4.12.2022 | 10:59
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Sohvi Kangasluoman kolumni: Mitä maksaa?

Ke 10.8.2022 klo 13:00

Remppaamme nyt purjevenettämme Kaliforniassa, jossa veneessä asuminen on hyvin yleistä. Osa ihmisistä on purjehtijoita, jotka rakastavat merta niin paljon, että haluavat tuntea sen liikkeet jatkuvasti jalkojensa alla. Suurin osa veneessä asuvista on kuitenkin vain todennut sen huomattavasti edullisemmaksi asumismuodoksi alueella, jossa vuokrat ovat päätähuimaavia. Monet elävät veneissä, kuten missä tahansa asunnoissa, ja aamuisin köröttelevät töihin autoillansa.

San Franciscon alueella on lukuisia ”liveaboard” yhteisöjä, joissa koko satama koostuu ihmisistä, jotka asuvat kelluvissa kodeissaan. Satamissa kiertää eräänlainen liikkuva septitankin tyhjennys eli kakka-lautta, joka pumppaa veneiden jätökset. Vettä ja sähköä on saatavilla laitureilta. Useat veneasukkaat eivät juurikaan seilaa veneillänsä mihinkään, eikä se ole tarkoituskaan.

Juuri Golden Gate -sillan ulkopuolella, Sausalitossa, on pitkät perinteet omaava vene-asukkaiden yhteisö, ja alue on kerrassaan merkillinen. Osa veneistä on suoraan kuin Weasleyn perheen talo Harry Potterista: kelluvia koteja on jatkettu mitä mielikuvituksellisimmilla ulokkeilla, torneilla ja siivillä, jotka näyttävät uhmaavan sekä painovoimaa että rakennusmääräyksiä.

Veneessä asumiseen, riippuen tietenkin hieman paikasta ja veneestä, kuluu keskimääräisesti pariskunnalta ehkä Helsingissä sijaitsevan pienen yksiön vuokran verran rahaa kuukaudessa. Välillä kaikki pamahtaa rikki ja veneeseen täytyy laittaa tuhansia euroja kerralla, kun taas välillä menee monta kuukautta ilman, että juuri mihinkään kuluu rahaa.

Kokemuksemme mukaan Islannissa, Färsaarilla ja Norjassa – etenkin maiden pohjoisissa osissa, joissa olemme viime vuodet viettäneet –, veneessä eläminen oli melko edullista. Varsinkin talvisin lähes kaikissa vierailemissamme pohjoisen satamissa muut veneet olivat pääosin kalastusveneitä, eikä satamapäällikköä kiinnostanut kovinkaan paljon yksittäisen purjeveneen laskutus. Usein annoimmekin satamapäällikölle pullon konjakkia tai muun kiitoksen, jos vietimme satamassa kauan aikaa piilossa myrskyjä, eivätkä he suostuneet ottamaan maksua.

Uuteen veneeseemme suhtaudumme kuten rempattavaan asuntoon: aluksi siihen pitää laittaa melko paljon rahaa, ja jatkossa aina silloin tällöin. Taloudellisesti ajankohtamme rempata venettä USA:ssa ei olisi voinut olla huonompi, euron kurssin painuessa lähes dollarin tasolle ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Myös kulttuurinen ero pohjoismaiden syrjäisiin satamiin ja telakoihin on valtava - täällä kaikesta laskutetaan.

No, kunhan saamme veneen vesille lähdemme taas pohjoisen kalastajakyliin.

Kirjoittaja on kotoisin Kokkolasta, työskentelee väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa ja asuu veneessä.

”Osa veneistä on suoraan kuin Weasleyn perheen talo Harry Potterista...

#