tiistai 31.1.2023 | 12:31
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Sohvi Kangasluoma nosti veneen telakalle Astoriassa: "Katukuvassa näkyy edelleen esimerkiksi Suomi-Hall ja Tapiola Park"

Ke 30.11.2022 klo 16:00

Ensipurjehduksellamme Kaliforniasta Oregonin ja Washingtonin rajalle, havaitsimme veneessä muutamia asioita, joita piti vielä korjailla, maalla. Nostimme siis veneen ylös telakalle Astoriassa, jossa sellainen mahdollisuus oli. Vene-asiat kestävät aina kauemmin kuin ajattelisi, joten olemme kotiutuneet tänne hetkeksi.

Mereltä päin Columbia-joen seutu näyttää hieman pohjoismaiselta, kuin vihreältä tyynyltä, jossa havumetsä peittää joen molempia puolia. Kaupunki on kotoisa koti-ikävän keskellä: Astoriaan muutti 1800- ja 1900-lukujen taitteessa paljon pohjoismaalaisia, ja erityisesti suomalaisia.

Katukuvassa näkyy edelleen esimerkiksi Suomi-Hall, Tapiola Park ja muita suomenkielisiä nimiä siellä sun täällä. Suuren siirtolaisaallon tiimellyksissä Suomesta Oregoniin, missä Astoriakin sijaitsee, muutti ihmisiä Suomesta erityisesti metsätöihin ja kalastamaan. Ne ovat edelleen tärkeitä elinkeinoja alueella.

On jännittävä ajatella ihmisiä, jotka ovat muuttaneet tänne tuolloin. Mitähän nuo lukuisat suomalaiset miettivät, astuessaan laivaan, lähdettyään matkaan ties miestä, kenties myös Kokkolasta. Haaveilivatko vapaasta maasta, rikkauksista, vapaudesta? Mitä he olivat pakanneet matkalaukkuunsa, palasivatko enää koskaan kotimaahansa, jäivätkö kaipaamaan perhettään?

Löysin kirjailija Akseli Järnfeltin teoksen vuodelta 1899. Kirjassaan hän vierailee Amerikassa ja kuvailee suomalaisten siirtolaisten elämää. Astoriasta hän kirjoitti: “Suomalainen, joka on siellä elänyt, haluaa välttämättömästi sinne päästä, toisinaan hartaammin kun synnyinmaahansa Suomeen.”

Järnfeltin mukaan kaupungin 8000:sta ihmisestä 3000 oli suomalaisia kirjan kirjoittamisen aikaan. Hän mainitsee suomalaisten asuttaman kaupunginosan Uniontownin, joka sijaitsee ihan satamamme vieressä, Suomi-Hallin, joka jo tuolloin pönötti paikallaan ja toimi suomalaisten kokoontumispaikkana, sekä kuvailee muutenkin suomalaisten elämää Columbia-joen rannalla.

Suomalaiset olivat aktiivisesti mukana alueen “raivaustöissä”, eli kaatamassa metsää. Puut, joita Järnfelt kuvaa jättiläispuiksi, ovat edelleen tärkeä taloudellinen voima alueella, joskin jättiläispuut ovat hakkuiden takia historiaa. Kalastus oli toinen suomalaisia työllistänyt ala. Mitenköhän nuo maanmieheni kokivat Tyynenmeren voimat?

Me odottelemme, josko Tyynenmeren tuulet hieman laantuisivat ja aallokko pienentyisi, jotta voimme jatkaa matkaa. Columbia-joen ja tyynenmeren kohtauspaikka, bar, on ollut suljettuna jo joitain viikkoja suurten aaltojen takia, joten ei auta kuin olla kärsivällinen. Kun lähdemme, apunamme on kuitenkin nykyajan säätiedotukset ja Google, joten satamasta irrottautuminen ei ole ihan niin jännittävää kuin 1800-luvun siirtolaisilla - hieman kuitenkin.

Kirjoittaja on kotoisin Kokkolasta, työskentelee väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa ja asuu veneessä.

”Mitähän nuo lukuisat suomalaiset miettivät, astuessaan laivaan, lähdettyään matkaan ties miestä, kenties myös Kokkolasta.

#